Lattian teko hommia syksyllä 2014

Syyslomalla osallistuin lattian teko talkoisiin mökilläni, Suolahdessa. Alkuperäisessä suunnitelmassa lattia olisi tehny oman pihan haavoista, mutta ne eivät ehtineet vielä kuivua tarpeeksi. Joten kaupasta piti tilata 40 neliötä ponttilautaa.

Vasemmalla pääsisäänkäynti. Rauhalan tila on yli 100 vuotta vanha hirsitalo.

Yli 100 vuotta vanhassa hirsitalossa ei ole yhtään suoraa kulmaa, joten uuden rakentaminen on aina oma lajinsa. Kuvassa vasemmalta oikealle pääsisäänkäynti, vessa/kylpyhuone, apukeittiö ja toinen sisäänkäynti ja oikealla avonainen tuvanovi.

Lattian perustukset oli jo koolattu ja eristetty ECO-villalla (joka oli puhallettu lattiaruoteiden väliin noin 25cm paksuudelta) ja päälle levitetty tervapaperit. Lattian teko alkoi pääsisäänkäynnin puolelta. Koolausten päälle asetettiin vanerilevyjä, jotta pystyimme liikkumaan tilassa. Lämmitin oli päällä kokoajan, ettei laudat vääntyilisi miten sattuu.

Kuva ponttilaudasta. Yläosa on urospää ja alaosa naaraspää. Sileäpuoli on lattiapinta. Alapuolen urissa kulkee ilma.

Aloitus tehdään niin, että laudan urospää sovitetaan seinäänpäin ja päätypontti nurkassa on naaraaspääty. Tällöin saadaan lattia jatkumaan aina naaraspäädyllä pituussuunnassa ja jatkon lauta sovitetaan urospäähän. Helpompi lyödä urospuoli ponttiinsa, kuin toisinpäin. Ensimmäinen lauta on täysipitkä ja seuraavasta leikataan tarvittava pätkä jatkoksi.
Leikatun laudan loppu pätkällä aloitetaan uusi kierros ja tämän perään asetetaan taas kokonainen lauta. Näin saadaan siistin näköinen lattia, jossa saumat eivät kohtaa ja suuria rakoja ei pääse syntymään. Seinän ja ensimmäisen laudan väliin jätetään kauttaaltaan 10-15mm rakoa, jotta lattia pääsee elämään lämpötilan vaihteluiden mukana.

Apujigit näkyvät tässä kuvassa.

Työvälineinä toimivat; 

katkaisusaha

mitta ja kynä

kuminuija ja vasara

ruuviväännin

 parketti- / laminaatti- / lautalattiarauta.

 Lattiarautoja on kahdenlaisia, kapea, jolla lyödään laudan päästä ja leveä, jolla voidaan lyödä päästä ja sivusta pitkään ponttiin. 

Tässäkään hommassa ei pärjätä ilman apujigiä. 

Kuvassa (ylhäällä) näkyy kaksi lattialautajigiä pitkässä pontissa ruuvilla kiinnitettynä.

Kun lattian teossa päästään loppusuoralle. Viimeisen laudan asennus vaatii jo ammattitaitoa ja uuden jigin. Varauspalikka, tuo yllättävän kätevä apulainen...

Varauspalikka. Pontissa olevaan kaiverrettuun koloon asetetaan kynä.

Viimeinen lauta asetetaan seinän viereen ja varauspalikka laudan päälle.

Palikkaa ja kynää liu'utetaan alapuolella olevaa lautaa pitkin, niin että alapuolella olevaan lautaan piirtyy seinän suoruus. 

Muistetaan, että vanhassa hirsitalossa ei ole yhtään suoraakulmaa tai suoraa seinää. Vaikka lattian ja seinän ympärille jätetään 10-15mm välistys, niin se ei tarkoita, että viimeinen lauta asettuisi paikoilleen vain sahaamalla 10-15mm pois leveydestä.

Tästä syystä varauspalikan avulla piirretty kuvaus seinän suoruudesta auttaa sahattaessa viimeistä lauta. Kun asetamme laudan paikoilleen, yllätykseksemme voimme todeta, että seinän ja viimeisen laudan väliin on kuin onkin jäänyt riittävästi ilmarakoa. Uskomattoman hieno keksintö tämä varauspalikka!

Viimeinenkin lauta on paikoillaan.

Lopuksi lattia lakataan. Kulutus 3,5L pohjalakkaa eli 25% tärpättiä ja 2,7L venelakkaa.
Lakkaus suoritetaan kaksi kertaa ja annetaan kuivua kunnolla.

Sitten ahkera rakentaja siirtyykin katon ja seinien tekoon -siitä selostusta tuonnempana.